Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Ouluun kolme aluekokonaisuutta: Toppila Oy:n sellutehdas (nykyinen Meri-Toppilan keskus), Koskikeskuksen asemakaava ja Typpi Oy:n tehdasalue (nykyinen Kemira). Moni kohteista on säilynyt tähän päivään. Kohteita voi katsella ulkoapäin, lukuun ottamatta osaa Typpi Oy:n tehdasalueesta. Oulun Alvar Aallon kohteet ovat laajalle yleisölle vähemmän tunnettuja. Alvar Aallon Oulun kohteisiin tutustuminen onkin, kuin löytäisi kätkettyjä helmiä. Tässä artikkelissa tutustumme Oulussa sijaitseviin Alvar Aallon suunnittelemiin kokonaisuuksiin.
Aalto suunnitteli kolme aluekokonaisuutta Ouluun 1930–1960-luvuilla
Aallon Ouluun suunnittelemia aluekokonaisuuksia on kolme, ja ne ovat
- Toppila Oy:n sellutehdas. Kokonaisuus pitää sisällään Alvar Aallon siilon ja vanha sellutehdasalueen Oulun Toppilassa. Moni tehdasalueen rakennuksista on säilynyt.
- Typpi Oy:n tehdasalue ja siihen liittyvät tehdastyöläisten asuinrakennukset Laanilassa. Osa tehdasalueen rakennuksista on nykyään osittain Kemira Oyj:n käytössä. Osassa entisistä tehdastyöläisten rakennuksista on nykyään vuokra-asuntoja ja osa on arvokiinteistöjä.
- Oulun jokisuistoalueen eli Koskikeskuksen yleissuunnitelma. Oulun jokisuistoalueen yleissuunnitelma. Osa Aallon suunnitelmista toteutui, osa ei. Aalto suunnitteli samalle alueelle myös Oulun Toivonniemen asemakaavan.
Aallon Ouluun suunnittelemat kokonaisuudet olivat merkittäviä hankkeita Aallon arkkitehtitoimistolle. Ne toivat tärkeää kassavirtaa mahdollistaen samalla taiteelliset kokeilut ja osallistumisen kilpailuihin.
1. Alvar Aallon Siilo ja vanha sellutehdasalue sijaitsee Toppilassa
Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli sellua tuottaneen Toppila Oy:n tehdasalueen ja Toppilan hakesiilon. Vanhaa tehdasaluetta pääsee katsomaan pyörällä kevyenliikenteenväyliä pitkin tai autolla. Tehdasalueelta löytyy ilmaisia parkkipaikkoja myös autoilijoille. Paikan päällä kannattaa käydä, sillä pääset aistimaan vanhaa tunnelmaa ja ihastelemaan Aallon kädenjälkeä – erityisesti omaperäistä ja tunnettua siiloa.
Alvar Aallon siilo Toppilassa
Aallon suunnittelema Siilo on tunnettu maamerkki Oulussa ja muistuttaa korkean ja kapean muotonsa ansiosta katedraalia. Siiloa käytettiin aikanaan puulastujen säilytykseen.
Siilo sai vuonna 2020 uudet omistajat: espanjalainen säätiö Factum Foundation ja Skene Catling de la Peña -arkkitehtitoimisto. Uudet omistajat aikovat remontoida rakennuksen vanhaa kunnioittaen. Myös uudisrakentamiseen on rakennusoikeutta. Säätiö omistaa kohteita ympäri maailmaa. Sen tavoitteena on maailman kulttuuriperinnön dokumentointi, seuranta, tutkimus ja merkityksen korostaminen hyödyntämällä korkean resoluution digitaalisia tallennus- ja uudelleenmaterialisointitekniikoita.
Siilon kunnostus on alkanut vuonna 2021. Siitä suunnitellaan kulttuuriperinnön digitaaliseen säilyttämiseen suuntautuvaa keskusta, joka keskittyy teolliseen rakennusperintöön ja sen ympäristövaikutuksiin. Rakennukseen kaavaillaan tiloja näyttelyille ja kokouksille, tapahtumille sekä taiteilijoiden työskentelylle.
Kuva: Alvar Aallon suunnittelema Siilo on korkea ja muistuttaa katedraalia
Kuva: Aallon suunnittelema siilo on rapistunut ajan myötä.
Aalto suunnitteli Toppilan tehdasalueelle muitakin rakennuksia
Osa Alvar Aallon suunnittelemista tehdasrakennuksista on säilynyt, ja niistä suuri osa on nykyään käytössä: Kuivaamo-osastossa, voima-asemassa ja puuhiomossa on urheilutiloja, keitto-osastossa on nuorisoasuntoja, korjaamorakennus on monipalvelukeskus, laboratorio on ravintolakäytössä ja henkilökunnan asuinkerrostalot vuokra-asuntoina. Alvar Aalto näkyy myös Toppilan nimistössä, sillä sieltä löytyy Alvar Aallon katu, Alvarin polku ja Alvar Aallon puisto. Tehdasalueen ympärille on rakennettu myöhemmin rakennettu Meri-Toppilan asuinalue ja tehdasalue toimiikin nykyään Meri-Toppilan keskuksena.
Tehdasalue on merkittävä Alvar Aallon uralla, sillä se oli Aallon ensimmäinen tehdaskohde. Alvar Aallon suunnittelema Toppilan sellutehdas valmistui jo vuonna 1931. Tehtaan omisti Iso-Britannialainen Dixonin perheyhtiö, ja tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1985, eli se ehti toimia kaikkiaan 54 vuotta.
Kuva: Keskellä Meri-Toppilaa sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemia entisiä tehdasrakennuksia.
2. Typpi Oy:n tehtaan tilat ja asuinrakennuksia työntekijöille
Alvar Aalto suunnitteli 1950–1960-luvuilla Typpi Oy:n (nykyisen Kemiran) tehdasalueen asemakaavan, tehtaan rakennuksia ja lähistöllä sijaitsevia tehdastyöläisten asuntoja Laanilan alueelle. Kyseessä on Alvar Aallon arkkitehtitoimiston viimeinen teollisuuskohde, joka edustaa punatiilimodernismia. Asuinrakennukset ovat nykyäänkin käytössä ja osa niistä suosittuja arvokohteita Oulussa. Lähde Laanilaan katsomaan miltä Aallon kohteet näyttävät tänä päivänä!
Aallon suunnittelema tehdasalue on suurelta osin suljettu yleisöltä, mutta osa Aallon suunnittelemista Typpi Oy:n rakennuksista sijaitsee Kemiran tehtaan porttien ulkopuolella, joten niitä pääsee katsomaan. Parhaiten alueelle pääsee tutustumaan kävellen tai pyörällä suunnistamalla osoitteeseen Typpitie 1. Ensimmäinen alueella vastaan tuleva rakennus on teräspilarirunkoinen porttipaviljonki, joka on osa Aallon teollisuusyhdyskuntasuunnitelmaa.
Kuva: Porttipaviljonki on tehdasalueen ensimmäisenä vastaan tuleva rakennus.
Porttipaviljongilta noin sata metriä koilliseen päin jatkettaessa tullaan kohti Typpi Oy:n punatiilista konttorirakennusta, joka valmistui vuonna 1959. Rakennukseen tehtiin lisäsiipi 1960-luvulla.
Kuva: Alvar Aallon suunnittelema konttorirakennus Oulun Laanilassa.
Tehdasalueelle rakennettiin tutkimuslaboratorio vuonna 1965. Siellä oli myös väliaikaisesti Oulun yliopiston tiloja. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olli Penttilä Alvar Aallon arkkitehtitoimistosta ja se valmistui vuonna 1967. Rakennuksella on useampi siipi ja sitä pääsee katselemaan eri suunnista.
Kuva: Tutkimuslaboratorio on nykyään muussa käytössä.
Typpi Oy:n alueella sattui vuonna 1963 voimakas ja traaginen räjähdys, jossa kuoli kymmenen työntekijää ja yli kymmenen loukkaantui. Räjähdys oli niin voimakas, että se rikkoi ikkunalaseja keskustassa asti ja rakennusmateriaalien palasia lensi kilometrien päähän. Räjähdyksessä vaurioituneet rakennukset pystytettiin pian uudelleen ja tuotanto aloitettiin.
Tehtaan läheisyydessä on myös Aallon suunnittelemia henkilökunnan asuintaloja
Aalto suunnitteli tehdasalueen läheisyyteen myös asuintaloja tehtaan henkilökunnalle ja ne valmistuivat vuosina 1952–1957. Tehdasalueelta niitä kohti pääset pitkin ”Typpipolkua”, eli Kuusamontien alittavaa kevyen liikenteen väylää. Suunnista siis kohti Laamannintietä ja tulet tehtaan työntekijöiden talojen luokse! Huomioithan asuintalojen arkkitehtuuria ihastellessasi, ettet häiritse talojen asukkien kotirauhaa.
Työntekijöiden ja työnjohtajien asunnot sijaitsevat osoitteissa Laamannintie 10, 12 ja 15. Samalle alueelle hän suunnitteli lämpökeskuksen (Laamannintie 14). Taloissa on harjakatto, punatiilinen julkisivu ja useampi rappukäytävä. Työnjohtajien asunnot ovat rinteen päällä alueen korkeimmalla kohdalla ja rivityöntekijöiden asunnot puolestaan alempana loivassa rinteessä.
Kuva: Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia Oulun Laamannintiellä.
Vuonna 1952 valmistuneessa lämpökeskuksessa sijaitsi myös työläisten pesula- ja saunatilat sekä huoltotyöntekijän asunto. Se muutettiin asuinrakennukseksi 2000-luvun alussa. Vanhasta funktiosta muistuttaa korkea tiilimuurattu piippu.
Kuva: Lämpökeskus on nykyään asuinkäytössä.
Aalto suunnitteli ja asemakaavoitti myös Oulujoen rantaan tehtaanjohtajille ja insinööreille asuinrakennuksia. Insinöörien rivitalo valmistui vuonna 1952 ja se sijaitsee Laanilan koulun läheisyydessä osoitteessa Hintantie 60. Alue rakennuksineen on tänä päivänä hyvin säilynyttä suosittua asuinaluetta. Punatiilisen rivitalon takapiha on tilava ja rajautuu jokeen. Pääset ihastelemaan taloa rantaa pitkin kulkevalta hiekkapolulta tai Oulujoen vastarannalta. Huomioithan asuintalojen arkkitehtuuria ihastellessasi, ettet häiritse talojen asukkien kotirauhaa.
Kuva: Alvar Aallon suunnittelema rivitalo Oulujoen rannassa.
Hintantieltä insinöörien talon vierestä löytyy Alvar Aallon suunnittelema tehtaan työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettu puusauna Laanilan virkatalon pihasta. Talo on nykyään yksityiskäytössä. Osoite: Hintantie 62b.
3. Oulun jokisuistoalueella sijaitsevan Koskikeskuksen yleissuunnitelma on Alvar Aallon käsialaa
Oulujoen ja meren yhtymäkohta on suosittua ulkoilualuetta paikallisten keskuudessa. Alueella on kiinnostavia saaria, joihin on sijoitettu puistoja, urheilualueita ja asuinalue. Saaret yhdistyvät toisiinsa siltojen avulla ja voitkin liikkua kätevästi saarelta toiselle vaikkapa polkupyörällä.
Aalto päätyi laatimaan jokisuistoalueen yleissuunnitelmaa, kun Oulujoen suulla sijaitsevan Merikosken vesivoimalaitoksen rakentamisen suunnitteluvaiheessa järjestettiin kilpailu, jonka tarkoitus oli visioida yleissuunnitelma Oulujoen suistoalueesta. Alvar Aalto voitti kilpailun vuonna 1942 ja pääsi laatimaan alueen asemakaavaa.
Osa suistoalueen yleissuunnitelmasta toteutettiin, osa ei
Aallon laatimasta suistoalueen yleissuunnitelmasta osa toteutettiin vuosien mittaan. Toivonniemen ja Raatinsaaren eli Raatin asemakaava toteutettiin pienin muutoksin. Toivonniemen kerrostalot rakennettiin korkeammiksi kuin Aallon suunnitelmissa oli, ja Raatin urheilustadion tuli Aallon suunnittelemalle paikalle, mutta hieman eri asentoon. Uudet sillat, kadut ja alikulkuväylät rakennettiin vuosina 1946–1950 lähelle Aallon ehdottamia paikkoja. Aallon suunnitelmien mukaisesti Hupisaarten, Raatinsaaren ja Toivoniemen välinen vesistö toimii vesipeilinä ja sinne sijoitettiin Aallon sommittelemat suihkulähteet. Saarista tuli puistomaisia, kuten Aalto halusi.
Osa Aallon asemakaavan suunnitelmasta jäi toteuttamatta. Aalto olisi esimerkiksi sijoittanut Lammassaareen hotellin, tehnyt Raatinsaaren itäosaan julkisia rakennuksia ja rakentanut Linnasaareen monumentaalirakennuksen, mutta niitä ei toteutettu – ainakaan vielä.
Kuva: Suihkulähteet Oulujoessa ovat Alvar Aallon sommittelemia.
Alvar Aalto suunnitteli Toivonniemen asemakaavan
Aalto vastasi Toivonniemen, Oulun värikkäimmän saaren, asemakaavasta. Hän ei suunnitellut Koskikeskuksen alueella olevan Toivonniemen taloja itse, vaan rakennuksilla on omat suunnittelijansa ja suurin osa niistä on arkkitehti Martti Heikuran piirtämiä. Toivonniemi on näkemisen arvoinen kokonaisuus, sillä Aalto sommitteli pistetalot väljästi ja hauskasti hieman vinottain toisiinsa nähden samalla, kun vesistön läheisyys tuo saareen uniikkia tunnelmaa. Saareen pääsee kevyenliikenteen siltaa pitkin saaren länsipäästä tai autolla Merikosken siltojen kautta. Matkaa keskustasta Toivonniemeen on reilu kilometri. Saarta kiertää yksisuuntainen autotie ja kevyenliikenteen väylä. Itäpäässä voit ihailla mahtipontista Merikosken vesivoimalaa ja jyhkeää betonista patoa sekä nähdä kauniit Aallon sijoittelemat suihkulähteet. Itäpäässä sijaitsee myös Oulun vanhin opiskelija-asuntola, Domus Botnica, joka on vuodelta 1958. Toivonniemi yhdistyy Raatinsaareen Tuiranväylän sillalla ja Tuiraan Alakanavan sillalla.
Kuva: Aalto sommitteli kerrostalot Toivonniemeen.
Kuva: Toivonniemen talot eivät ole Alvar Aallon suunnittelemia.
Aalto visioi Raatinsaareen urheilustadionin
Aallon suunnitelmissa Raatinsaarta kasvatettiin ja sen rantoja muotoiltiin voimalaitostyömaan maamassoilla ja näin myös todellisuudessa tehtiin. Aallon sommittelema urheilustadion rakennettiin, vaikkakin toisin päin kuin Aalto oli ajatellut. Aluetta rakennettiin 1940–1950-luvuilla. Aallon saarelle visioimat julkiset rakennukset eivät toteutuneet.
Raatin urheilustadion ja siihen liittyvä uimahallirakennus on uusittu vuosina 2010–2011. Nykyään Raatti on suosittu liikuntakeskus Oulussa. Raatin stadionilla pelaa muun muassa AC Oulu ja siellä harjoittelee ja kisailee myös Oulun Pyrinnön ja Kuivasjärven Auran yleisurheilijat.
Kuva: Aalto visioi Raattiin urheilustadionin, joka toteutui.
Aalto kaavaili Kuusisaaresta kansanpuistoa
Kuusisaaren tapahtumapuisto on suosittu virkistys- ja vapaa-ajanviettokeskus Oulujoen suulla ja se on osa Koskikeskuksen kokonaisuutta. Kuusisaareen pääsee siltoja pitkin ja se sijaitsee lähellä keskustaa, joten se onkin helposti saavutettava paikka ulkoilmatapahtumien järjestämiseen. Saarella järjestetään kesäisin useita eri musiikkifestivaaleja, kuten Qstock, Varjofestivaali, Suomipop yms. Talvella saarta kiertää hiihtolatu.
Alvar Aallon suunnitelmissa Kuusisaaresta tulisi ”kansanpuisto”, jossa kaikki kaupunkilaiset voisivat nauttia ulkoilmasta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut heti, sillä 1950-luvulla saareen rakennettiin tanssipaviljonki ja vuosikymmenten kuluessa saari alkoi paikoitellen pusikoitua, vaikka siellä järjestettiinkin erilaisia musiikkifestivaaleja. Aallon suunnitelma toteutui laajemmin vasta vuosien 2016–2017 mittavassa remontissa, kun saari kunnostettiin puistomaisemmaksi ja tanssipaikka purettiin. Kunnostuksen jälkeen saari sai selkeämmän ilmeen, sinne tuli uusittu infrastruktuuri ja kaupunkilaiset löysivät saaren uudella tavalla.
Saarta kiertää suosittu hiekkapohjainen lenkkireitti ja alueella on aktiviteettimahdollisuuksia, kuten frisbeegolfkoreja, koripallokenttä, lasten leikkipaikka ja rantalentopallokenttä. Myös saaren rannat on otettu aiempaa monipuolisempaan käyttöön, sillä saaren läntisellä rannalla on hiekkaranta, itälaidalla Kuusisaaren liikuntapuisto, pohjoisella rannalla kalastusmahdollisuuksia ja luoteisrannalla säilytyspaikkoja soutuveneille sekä grillauspaikka. Saaren etelälaidalta pääsee vuonna 2019 rakennettua leveää puusiltaa pitkin Raatinsaareen ja sieltä Raatinsaaren rantaa kulkevalle polulle.
Kuva: Kuusisaari on suosittu tapahtumien järjestämiskohde. Aalto kaavailikin aikoinaan saaresta kansanpuistoa.
Yhteenveto
Oulusta löytyy useita Alvar Aallon suunnittelemia kokonaisuuksia, joista monet ovat kuin piilossa olevia helmiä. Aallon kohteita tullaan katsomaan niin läheltä kuin kaukaakin, tule sinäkin!
Kuvat: Oulun matka, Museovirasto (JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Kaleva).
Lähteet: Oulun kaupunki, Piia Krogius, Kaleva.
